EU:n puolustusministerit ovat päättäneet yksimielisesti Ranskan vaatimien turvatakuiden käyttöönotosta. Ranska odottaa muilta EU-mailta apua operaatioissaan terrorismia vastaan. Suomen apu rajoittuu toistaiseksi lähinnä viranomaistoimintaan. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomi valmistelee lakia, joka mahdollistaisi sotilaallisen avunannon. Ranska pyysi turvatakuita perjantain terrori-iskujen vuoksi.

Ranska tekee parhaillaan ilmaiskuja Isisiä vastaan Syyriassa. Ranska aloitti iskut jo aiemmin syksyllä. Perjantaina Isis teki Pariisissa useita iskuja, joissa kuoli 129 ihmistä ja haavoittui satoja. Nyt Ranska on aloittanut aiempaa ankarammat iskut Isisiä vastaan Syyriassa. Tiistaina Ranska pommitti muun muassa Isisille keskeistä Raqqaa Pohjois-Syyriassa.

EU:n turvatakuut tarkoittavat, että muut jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin, jos yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomi tukee Ranskaa kaikilla lainsäädännön mukaisilla keinoilla, esimerkiksi poliisiyhteistyöllä. Laki ei tällä hetkellä mahdollista sotilaallista avunantoa, mutta puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan tämä on muuttumassa. EU:n turvatakuita ei ole ikinä aiemmin käytetty unionin historiassa. Ranskan tapaus voi siis antaa suuntaa EU:n puolustusyhteistyölle. Nyt testissä on ensimmäistä kertaa se, mitä turvatakuut käytännössä tarkoittavat. Diplomaattien mukaan turvatakuita voi verrata Naton artikla viiteen, johon Naton sotilaallinen yhteistyö viime kädessä perustuu. Ideana on, että muut liittouman maat puolustavat sitä maata, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi.