Ammatinvaihtajat ovat entistä koulutetumpia. Erityisesti terveydenhoitoala vetää puoleensa korkeasti koulutettuja, joilta työt ovat loppuneet. Ammatinvaihtajien keski-ikä on nousussa.

Ammattien tarpeellisuuteen vaikuttaa esimerkiksi teknologian kehitys. Aihetta on tutkinut muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen mukaan tietotekniikka kehittyy sellaista vauhtia, että seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä jopa joka kolmas ammatti on uhattuna Suomessa. Uhatuimpia ovat Etlan mukaan puhelinmyyjien, tallentajien ja valokuvien kehittäjien työt, mutta kaikkiaan listalla on paljon erilaisten koneiden hoitajia ja muita teollisuuden työntekijöitä. Arviot perustuvat ennen kaikkea juuri teknologian kehittymiseen: digitaalinen valokuvaus ei kaipaa kehittäjiä, ja teollisuudessa automaatio lisääntyy. Toimistoissa esimerkiksi sihteerin ja myyntiassistentin työt saattavat korvautua jatkossa tietokoneohjelmilla.

Myös Suomen heikot taloudelliset olot vaikuttavat työmarkkinoihin. Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa. Korkeakoulutettuja edustava Akava kertoo, että korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Erityisesti työttömyys on Akavan mukaan pahentunut vuodesta 2012 alkaen. Akateemiset asiantuntijoiden työpaikat ovat tiukassa: julkisella puolella säästetään, ja monilla yrityksillä ei ole varaa palkata väkeä. Esimerkiksi insinöörejä, tradenomeja sekä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen maistereita on paljon työttöminä.

Terveys- ja sosiaalialalla töitä sen sijaan on. Ihmisten hoitamista on hankala korvata tietokoneella. Lisäksi Suomen väestö ikääntyy. Myös terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden keski-ikä on korkeahko, eli alalta jäädään tulevaisuudessa paljon eläkkeelle. Sekä hoidon tarvitsijoita että vapautuvaa työtä on siis aiempaa enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2012, että terveys- ja sosiaalialalla on vuoteen 2025 mennessä ainakin 20 000 työntekijän vaje.