Elokuvissa käyntiä tuetaan julkisista varoista runsaasti. 10 euron hintaista elokuvalippua kohden tukea tulee vajaalla kuudella eurolla. Suurimmillaan tuki on useita satoja euroja. Yle Uutiset selvitti kotimaisten elokuvien kävijämääriä ja tukisummia. 

Elokuva-ala on valtava teollisuuden laji, jossa liikkuu maailmanlaajuisesti vuosittain miljardeja euroja. Samalla se on ala, jossa riskit ovat suuret - kukaan ei kalliiseen projektiin lähtiessään tiedä, menestyykö elokuva vai floppaako se. Elokuva-alalle on myös tyypillistä se, että vain pieni osa elokuvista tuottaa voittoa. Valtaosa keikkuu juuri ja juuri nenä veden pinnan yläpuolella tai jää armotta tappiolle. 

Elokuvan tekeminen maksaa Suomessa noin puolitoista miljoonaa euroa, mutta tuottaa lipputuloina vain vajaa puoli miljoonaa euroa. Suomessa taloudellista riskiä pienentää tukijärjestelmä, jota hallinnoi Suomen elokuvasäätiö SES. Se jakaa elokuvalle vuosittain veikkausvoittovaroista noin 20 miljoonaa euroa. Keskimäärin pitkää fiktioelokuvaa tuetaan noin puolella miljoonalla eurolla. SES:in tuki muodostaa merkittävän osan elokuvan budjetista - pitkän fiktioelokuvan tuotantobudjetista keskimäärin 40 prosenttia on elokuvasäätiön tukirahaa. Käytännössä Suomessa ei synny yhtään elokuvaa ilman SES:in tukea. 

Kotimaisella elokuvalla on ollut tänä vuonna katsojia enemmän kuin kertaakaan 60-luvun lopussa alkaneen tilastoinnin aikana. Kotimaisen elokuvan oli viime viikonloppuun mennessä nähnyt 2 521 434 ihmistä. Myös kotimaisten ensi-iltojen määrä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri: Suomen elokuvasäätiön mukaan teattereissa on pyörinyt vuoden aikana 44 kotimaista elokuvaa.

Suosituin elokuva on ollut helmikuussa ensi-iltansa saanut Luokkakokous. Taneli Mustosen ohjaaman komedian on nähnyt yli puoli miljoonaa katsojaa. Muita yleisömagneetteja ovat olleet Napapiirin sankarit 2, Risto Räppääjä ja Sevillan saituri sekä Kätilö.