Siirry
Käytämme evästeitä apuna palveluidemme tarjoamisessa. Käyttämällä palveluitamme hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja.
Selvä

Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin

28.11.2017

Pohjois-Norjan suomalaistaustainen vähemmistö kveenit on vaarassa kadottaa kielensä. Kveenejä on vähintään 15 000, mutta kveenin kielen puhujia enää pari tuhatta.


Kveeneiksi kutsutaan suomalaisia, jotka muuttivat Pohjois-Norjaan Ruijaan enimmäkseen 1700- ja 1800-luvuilla. Lähtijöitä oli varsinkin Tornionjokilaaksosta. 

Jäämeren rannoille suomalaisia houkuttelivat kalastus ja hylkeenpyynti. Liikkeelle työnsivät köyhyys ja katovuodet. Aluksi suomalaiset olivat toivottuja tulijoita ja Norja jopa rohkaisi muuttoon antamalla vähän maata. Suomalaiset olivat taitavia ja osasivat edistää maataloutta karuissa oloissa.

1800-luvun lopulla kansallisromantiikka nosti ihanteeksi yhden kielen ja kulttuurin valtion. Norjalaistamispolitiikan aikana kveenien asema alkoi heiketä.

Kirjaudu Tripletiin

Kirjaudu sisään Tripletiin, niin näet tähän artikkeliin liittyvät tehtävät.

Eikö sinulla ole vielä tunnuksia? Rekisteröityminen Tripletiin on ilmaista ja vie vain hetken.

Triplet on toistaiseksi vain opettajille suunnattu palvelu.
Pyydämme, ettette ohjeista oppilaita kirjautumaan palveluun omilla tunnuksillaan.