Kännykät, tabletit ja skannerit helpottavat luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien opiskelua ja työntekoa. Kuvaaminen ja automaattinen puheen muuttaminen kirjoitukseksi auttavat lukihäiriöisiä esimerkiksi opetuksen seuraamisessa.

Lukivaikeus on toiselta nimeltään dysleksia. Joskus puhutaan myös lukihäiriöstä. Kyse on oppimisvaikeudesta, josta kärsivän on vaikea muodostaa äänteistä sanoja. Siksi lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on vaikeaa. Lukeminen on myös hidasta, ja häiriöstä kärsivä saattaa lukea sanoja virheellisesti. Vaikka hän oppisi kirjoittamaan sanat oikein, saattaa sujuvien lauseiden kirjoittaminen olla vaikeaa. 

Lukivaikeus ei liity älykkyyteen. Tunnistamaton lukivaikeus voi kuitenkin johtaa ongelmiin koulussa. Se voi haitata sanavaraston ja uuden tiedon kartuttamista, kun oppilas kokee lukemisen ahdistavana. Häiriön tausta on neurobiologinen. Joidenkin ihmisten aivoissa on siis alttius lukivaikeuteen jo heidän syntyessään. Lukivaikeus on usein perinnöllinen. Nykyään se tunnistetaan aiempaa herkemmin, kuten monet muutkin oppimisvaikeudet tai esimerkiksi tarkkaavaisuuden häiriö ADHD. Jo pienillä vauvoilla voi ilmetä vaikeuksia äänteiden erottelun kanssa. Lukivaikeus voi usein yhdistyä esimerkiksi ADHD:n oireisiin.

Lukivaikeutta ei voida varsinaisesti parantaa. Osa ihmisistä voi kuitenkin oppia elämään vaikeuden kanssa lähes normaalisti. Jopa kirjailijalla voi olla lukivaikeus. Diagnoosi olisi tärkeää saada mahdollisimman varhain. Sen jälkeen on runsaasti keinoja vaikeuden helpottamiseksi. Lukemista pitää itse harjoitella, mutta sen lisäksi lasta voi auttaa vaikka satujen kuuntelu ja riimeillä leikkiminen. Lisäksi apuna ovat esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla pelattavat oppimispelit. Tekniikka on avuksi myös aikuisille. Tietokoneella tai tabletilla voi muuttaa esimerkiksi puheen tekstiksi tai toisinpäin. Lukiot ja yliopistot auttavat opiskelussa erilaisilla järjestelyillä. Ylioppilaskirjoituksissa lukivaikeudesta kärsivä voi esimerkiksi saada lisäaikaa tai isokirjaimiset tehtävät.