Lahjakkaiden lasten harrastaminen voi pakottaa perheitä asumaan erossa toisistaan. Mattilan perheessä tytärten viulunsoitto jakoi arjen Uuraisille ja Porvooseen.

Kazuyo Mattila ja tyttäret Leea ja Aino muuttivat elokuussa lähes 300 kilometrin päähän Porvooseen tyttöjen harrastuksen takia. Vuosien ajan kerran viikossa ajettu satojen kilometrien matka alkoi käydä kaikkien voimille.

Monimuotoiset perheet verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sanoo, että perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyy yhteiskunnassa todella paljon normeja. Esimerkiksi vanhempien lukumäärään, sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan liittyviä käsityksiä on kuitenkin viime aikoina purettu ja kyseenalaistettu.

Erillään asuvien puolisoiden määrästä ei ole olemassa tilastotietoa. Tutkijat odottivat erillään asuvista, niin sanotuista living apart together -pareista uutta parisuhdemuotoa avoliittojen yleistymisen jälkeen.

Sosiologian professori Marika Jalovaara sanoo, että alunperin tutkijat ajattelivat, että erillään asumisen taustalla olisi halu säilyttää itsenäisyys parisuhteesta huolimatta.

– Tutkimus näyttää kuitenkin, että pareilla on yleensä käytännön syitä erillään asumiseen, eikä se ole itse valittu ratkaisu. Yleensä kyse on myös lyhytkestoisesta ratkaisusta, sanoo Jalovaara.

Eniten Mattilan perhettä muutossa mietitytti tyttöjen koulun vaihtuminen.

– Ainakin itse mietin eniten, miten tytöt sopeutuvat uusiin olosuhteisiin. Toiseksi myös se vaivasi, etten ole itse paikalla tukemassa ja auttamassa läksyissä, sanoo Heikki Mattila.

Kukaan perheenjäsenistä ei näe kokeilussa huonoja puolia, vaikka välillä tuleekin ikävä. Silloin voi soittaa videopuhelun.

– Ei tämä meidän parisuhdetta ole ainakaan huonontanut. Eivätkä meidän erossa olemiset ole kovin pitkiä, keskimäärin näemme parin viikon välein, sanoo Heikki Mattila.