Satoja nuoria kastetaan vuosittain rippikoulun yhteydessä. Nuori on voitu jättää kastamatta vauvana esimerkiksi siksi, että vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, tai he ovat halunneet antaa lapselle mahdollisuuden päättää kirkkoon kuulumisesta itse.

Noin 850 henkilöä kastetaan vuosittain rippikoulun yhteydessä eri puolilla Suomea. Heistä valtaosa on rippikouluikäisiä nuoria, loput aikuisrippikoululaisia.

Osallistuakseen rippikouluun ja saadakseen kasteen nuori tarvitsee vanhempien suostumuksen.

– Valtaosin vanhempien suhtautuminen on myönteistä ja kannustavaa. Aika usein vanhemmat ovat tehneet päätöksen, että nuori saa itse päättää myöhemmin, kuinka hän haluaa toimia, sanoo Kirkkohallituksesta asiantuntija Jari Pulkkinen.