Elokuvaohjaaja Katja Gauriloffin elokuva kertoo kolttasaamelaisen Je'vidan tarinan kahden kulttuurin ristivedossa. Gauriloff haaveili elokuvasta toistakymmentä vuotta. Suurin este työhön ryhtymiselle oli kieli.

– Mistä ikinä löydän pitkään elokuvaan koltansaamea osaavat näyttelijät, Gauriloff empi.

Elokuva kertoo kuvitteellisen Je'vidan eli Iidan elämäntarinan pikkutytöstä aikuiseksi. Se on elokuva oman kielen ja yhteisön merkityksestä sekä juurista, jotka katkeavat.

Je’vida perustuu tositapahtumiin sekä ohjaajan sukulaisiltaan kuulemiin tarinoihin ja kokemuksiin. Gauriloff halusi tuoda esiin kielivähemmistön historiaa, josta on puhuttu julkisuudessa vähän.

Gauriloffin kotona lapsille puhuttiin ajan hengen mukaisesti vain suomea, ei saamea. Oma ”mykkyys” aiheutti suuren surun, joka on seurannut häntä aikuiseksi asti.

– En ole halunnut syyllistää asialla vanhempiani. He olivat pakkosuomalaistamisen uhreja.