Suomessa on yli 140 000 työikäistä henkilöä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa. Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Määrä ylittää pitkäaikaistyöttömät, joita on noin 100 000.

Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä. Suurimmasta osasta ei tiedetä, mitä he tekevät elääkseen.

Erhan Daler kuului työelämästä kadonneisiin. Kiusaamisen takia vuosiksi kotiin hautautunut Daler auttaa nyt muita ja haluaa antaa äänen syrjäytyneille nuorille. 

– Olin kiltti poika, en koskaan kiroillut, enkä joutunut tappeluun. Kaikki muut pojat olivat väkivaltaisempia. He huomasivat, että en taistele takaisin. Niin he sitten metsästivät minua joka välitunti, hakkasivat, nimittelivät, tönivät, ja pöllivät tavaroita, Daler sanoo.

Poissaolojen takia peruskoulun päättötodistus oli niin huono, ettei sillä päässyt yhteishaussa jatko-opintoihin. Äiti etsi pojalleen apua eri paikoista.

Daler tapasi psykologeja ja kulki palvelusta toiseen. Hän ei kuitenkaan pystynyt puhumaan ja sai paniikkikohtauksia. Sopivaa apua löytyi lopulta Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelusta.

– Minulla on traumoja enkä usko, että pääsen niistä koskaan yli elämäni aikana, mutta paras mitä voin on, etten anna niiden voittaa.

Hän on käynyt kertomassa syrjäytyneiden nuorten asioista Brysseliä myöten ja aloittanut työn Vamoksessa kokemusasiantuntijana.