EU:n puolustusministerit ovat päättäneet yksimielisesti Ranskan vaatimien turvatakuiden käyttöönotosta. Ranska odottaa muilta EU-mailta apua operaatioissaan terrorismia vastaan. Suomen apu rajoittuu toistaiseksi lähinnä viranomaistoimintaan. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomi valmistelee lakia, joka mahdollistaisi sotilaallisen avunannon. Ranska pyysi turvatakuita perjantain terrori-iskujen vuoksi.
Ranska
tekee parhaillaan ilmaiskuja Isisiä vastaan Syyriassa. Ranska
aloitti iskut jo aiemmin syksyllä. Perjantaina Isis teki Pariisissa useita
iskuja, joissa kuoli 129 ihmistä ja haavoittui satoja. Nyt Ranska on aloittanut
aiempaa ankarammat iskut Isisiä vastaan Syyriassa. Tiistaina Ranska pommitti
muun muassa Isisille keskeistä Raqqaa Pohjois-Syyriassa.
EU:n turvatakuut tarkoittavat, että muut jäsenmaat sitoutuvat auttamaan
kaikin keinoin, jos yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Tasavallan presidentin
Sauli Niinistön mukaan Suomi tukee Ranskaa kaikilla lainsäädännön mukaisilla
keinoilla, esimerkiksi poliisiyhteistyöllä. Laki ei tällä hetkellä mahdollista
sotilaallista avunantoa, mutta puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan tämä
on muuttumassa. EU:n turvatakuita ei ole ikinä aiemmin käytetty unionin
historiassa. Ranskan tapaus voi siis antaa suuntaa EU:n puolustusyhteistyölle.
Nyt testissä on ensimmäistä kertaa se, mitä turvatakuut käytännössä
tarkoittavat. Diplomaattien mukaan turvatakuita voi verrata Naton artikla
viiteen, johon Naton sotilaallinen yhteistyö viime kädessä perustuu. Ideana on,
että muut liittouman maat puolustavat sitä maata, joka joutuu hyökkäyksen
kohteeksi.