Helsinkiin suunnitteilla oleva suurmoskeija saa suuren kannatuksen Suomen muslimien keskuudessa. Hankkeen uskotaan ehkäisevän radikalisoitumista ja auttavan kotoutumisessa. Osa muslimeista kuitenkin pelkää, että hankkeelle suunniteltu ulkomainen rahoitus saattaisi tuoda vääränlaista islam-oppia suurmoskeijaan.

Moskeija on islaminuskoisten eli muslimien temppeli. Islamissa päivään kuuluu viisi rukoushetkeä, joiden rukouskutsu kuulutetaan minareetista eli moskeijan tornista. Rukoilla voi moskeijan sijaan esimerkiksi työpaikalla tai kotona. Miesten tulee kuitenkin rukoilla perjantain keskipäivän rukous moskeijassa.

Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä reilut 30 pientä moskeijaa tai rukoushuonetta. Koko Suomessa moskeijoita arvioidaan olevan noin 80. Suomen noin 65 000 muslimista noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Muslimien määrä kasvaa Suomessa.

Muslimit ovat jakautuneet shiioihin ja sunneihin 600-luvun puolivälissä. Syynä olivat opilliset erimielisyydet liittyen islamin profeetta Muhammedin serkun ja vävyn Alin asemaan. Shiiat pitävät Alia Muhammedin oikeutettuna seuraajana. Maailman ja myös Suomen muslimeista suurin osa on sunneja. Suomen ensimmäisen muslimiyhteisön muodostivat 1800-luvulla tänne kauppaa tekemään tulleet turkinsukuiset tataarit. Tataareista suurin osa on sunnimuslimeja.

Suomen islamilainen yhdyskunta toivoo rakennettavaksi useita suurmoskeijoita. Perusteena on esimerkiksi se, että musliminuoret tuntisivat olevansa hyväksyttyjä suomalaisessa yhteiskunnassa.