Lauantaina sinetöity Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa toteutuessaan suuria muutoksia etenkin öljystä ja kivihiilestä riippuvaisille maille. Jos Pariisin sopimuksesta halutaan pitää kiinni, on saastuttavista energiamuodoista pitkälti luovuttava tulevien vuosikymmenien aikana.
195 valtiota hyväksyi ilmastosopimuksen Pariisissa 12. joulukuuta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaikki maailman maat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteistä ilmastosopimusta on yritetty rakentaa yli kaksikymmentä vuotta. Paikalle saapui noin 150 valtionpäämiestä. Koskaan ei ole ollut koolla yhtä monta maailman johtajaa YK:n käytävien ulkopuolella.
Uuden sopimuksen mukaan ilmakehän lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteessa. Sopimukseen kirjattiin ilmastorahoitus, jonka mukaan teollisuusmaat maksavat kehitysmaille niiden ilmastotoimista vuosittain vähintään sata miljardia dollaria vuodesta 2020 alkaen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja voidaan nyt myös korvata esimerkiksi saarivaltiolle, joka on joutunut siirtämään koko kansan toiseen paikkaan.
Viime vuosikymmeninä hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaistuneet. Kiina on tällä hetkellä maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Ennen Pariisin ilmastokokousta liki kaikki maailman valtiot ilmoittivat, miten paljon ne aikovat vähentää hiilidioksidipäästöjään. Pariisin sopimusta on kritisoitu mm. siitä, että siinä asetetut päästötavoitteet eivät riitä pysäyttämään lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.