Ammatinvaihtajat ovat entistä
koulutetumpia. Erityisesti terveydenhoitoala vetää puoleensa korkeasti
koulutettuja, joilta työt ovat loppuneet. Ammatinvaihtajien keski-ikä on nousussa.
Ammattien
tarpeellisuuteen vaikuttaa esimerkiksi teknologian kehitys. Aihetta on tutkinut
muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen mukaan tietotekniikka kehittyy sellaista vauhtia, että seuraavan
parinkymmenen vuoden sisällä jopa joka kolmas ammatti on uhattuna Suomessa.
Uhatuimpia ovat Etlan mukaan puhelinmyyjien, tallentajien ja valokuvien
kehittäjien työt, mutta kaikkiaan listalla on paljon erilaisten koneiden
hoitajia ja muita teollisuuden työntekijöitä. Arviot perustuvat ennen
kaikkea juuri teknologian kehittymiseen:
digitaalinen valokuvaus ei kaipaa kehittäjiä, ja teollisuudessa automaatio
lisääntyy. Toimistoissa esimerkiksi sihteerin ja
myyntiassistentin työt saattavat korvautua jatkossa tietokoneohjelmilla.
Myös Suomen heikot taloudelliset olot vaikuttavat työmarkkinoihin.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa. Korkeakoulutettuja edustava Akava
kertoo, että korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli
kaksinkertaistunut vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen heikon
taloussuhdanteen aikana. Erityisesti työttömyys on Akavan
mukaan pahentunut vuodesta 2012 alkaen. Akateemiset asiantuntijoiden työpaikat
ovat tiukassa: julkisella puolella säästetään, ja monilla yrityksillä ei ole varaa palkata väkeä. Esimerkiksi insinöörejä,
tradenomeja sekä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen maistereita
on paljon työttöminä.
Terveys- ja sosiaalialalla töitä sen sijaan on. Ihmisten hoitamista on hankala
korvata tietokoneella. Lisäksi Suomen väestö ikääntyy. Myös terveys- ja
sosiaalialan työntekijöiden keski-ikä on korkeahko, eli alalta jäädään
tulevaisuudessa paljon eläkkeelle. Sekä hoidon tarvitsijoita että vapautuvaa työtä on siis aiempaa enemmän. Työ- ja
elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2012, että terveys- ja sosiaalialalla on
vuoteen 2025 mennessä ainakin 20 000 työntekijän vaje.