Eduskunta hyväksyi syyskuussa 1944 Neuvostoliiton ennakkoehdot rauhanneuvottelujen aloittamiselle. Suomen pääministerin radiopuhe kuitenkin ärsytti Neuvostoliittoa, joka jatkoi pommituksia vielä tämän jälkeen.

Aselevosta oli jo sovittu, mutta silloisen pääministerin Antti Hackzellin radiopuhe kuitenkin ärsytti Neuvostoliittoa: Hackzell esiintyi liian Saksa-mielisenä eikä selkeästi kertonut asevelisuhteen katkaisemisesta.

Jälkeenpäin on arvailtu, että kostona tästä Neuvostoliitto jatkoi sotatoimia vuorokauden aselevon jälkeen. Asiantuntijan mukaan radiopuheella pyrittiin pehmentämään saksalaisten vastareaktiota suhteiden katkaisuun.

– Tämä oli se suuri pelko, että Suomi joutuisi kahden rintaman sotaan ja siviilit nimenomaan siitä kärsisi,  sanoo Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander.