Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.

J.V. Snellman (1806-81) vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa ruotsin rinnalle. Snellman vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860.

Snellman liittyy myös Suomen varhaiseen puoluepolitiikkaan. Suomalainen puolue (1863-1905) oli yksi Suomen ensimmäisistä puolueista. Puolueen ideologiaan kuului suomenmielisyys eli fennomania. Liikkeen henkinen johtaja oli Snellman, joka oli esittänyt kansallisuusohjelmansa sanomalehtimiehenä ja yliopiston opettajana. Hän loi idean yhdestä Suomen kansasta, jolla on yhteinen kansallisuustietoisuus.