Kalevalan avulla on perusteltu Suur-Suomea ja liennytetty suhdetta Neuvostoliittoon. Nyt kiistellään sen alkuperästä.
Viime kesänä Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin patsas töhrittiin punaisella maalilla ja sen jalustaan kirjoitettiin sana ”kolonialisti”.
Lönnrotin luomuksen totuuspohjaa pohdittiin jo julkaisuaikana ja pian teos joutui osaksi kieliriitaa suomen- ja ruotsinkielisten väliin. Vuosisadan alussa kertomuksen voimaa hyödynnettiin sotatantereella oikeuttamaan Karjalan valtaamista Neuvostoliitolta.
Toisen maailmansodan jälkeen Lönnrot kelpasi keulakuvaksi liennyttämään Suomen ja itänaapurin välejä, mutta samalla Väinämöinen ja hänen esikuvinaan olleet karjalaiset runonlaulajat hukkuivat kansakunnan muistista.
Ylen uutisia aiheesta
Elias Lönnrot -veistos töhrittiin Helsingissä
open_in_new
Isoisän tarina teki Tuomo Kondiesta aktivistin, joka hylkäsi suomalaisen sukunimensä: "Kalevala on karjalaisilta varastettu"
open_in_new
Amerikkalaistutkija: Kalevala oli suomalaisten pääsylippu kansakuntien joukkoon, vaikka siinä onkin kolonialistisia piirteitä – Suomalaisprofessori: Venäjällä jotkut puhuvat jopa “kulttuurisesta ryöstöstä” (Vuodelta 2019)
open_in_new
