Teoksen
vedenalainen maailma luodaan 3D-tekniikalla. Yli 6-vuotiaille suunnattua
klassikkobalettia seurataan osin 3D-laseilla. Koreografian on laatinut
Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. Musiikin on säveltänyt
Tuomas Kantelinen. Yle haastatteli tekijöitä kenraaliharjoituksen
jälkeen.
Lyhenne 3D viittaa kolmiulotteisuuteen. Esimerkiksi 3D-tulostaminen tarkoittaa, että litteiden paperien sijaan tulostetaan kolmiulotteisia esineitä. Katseltavien esitysten yhteydessä 3D taas viittaa korostetun kolmiulotteiseen katselukokemukseen. Normaalisti ihminen aistii syvyyttä ja etäisyyksiä siten, että silmät näkevät kuvan kahdesta eri kulmasta. Aivot sitten yhdistävät nämä yhdeksi kolmiulotteiseksi kuvaksi.
3D-tekniikka perustuu sekä 3D-laseihin että niillä katsottavaan kuvaan.
3D-lasit muokkaavat näköaistimusta niin, että lasit erottelevat kummallekin
silmälle oman kuvan kahdesta päällekkäin heijastetusta ruudusta. Kun nämä kuvat
yhdistyvät aivoissa, syntyy normaalista poikkeava syvyysvaikutelma. 3D-elokuvat
perustuvat nykyään niin sanottuun aktiivisuljintekniikkaan. 3D:ssä joka toinen
liikkuvan kuvan kuvista on tehty oikealle silmälle ja joka toinen vasemmalle.
Aktiivisuljinlasit eli nykyaikaiset 3D-lasit estävät toista silmää näkemästä
toiselle silmälle tarkoitetut kuvat. Oikea ajoitus perustuu signaaliin, joka
tulee elokuvasta.
3D-tekniikka on yleistynyt nopeasti esimerkiksi elokuvissa. Myös pop-konserteissa
ja oopperassa on käytetty 3D-tekniikkaa. Kansallisbaletin Pienessä merenneidossa 3D-tekniikkaa ei käytetä läpi esityksen, vaan 3D-heijastuksilla
tuodaan syvyyden tunnelmaa vedenalaisiin kohtauksiin.