Karjalan kieli ja karjalaiset juuret ovat tulleet kiinteäksi osaksi suomalaisuutta ja kulttuuriamme. Miksi kieli tunnetaan edelleen niin huonosti? 

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen saapui kymmeniätuhansia karjalankielisiä, mutta he katosivat tilastoista ja kielen asema heikkeni. Noita aikoja ja tapahtumien syitä pyrkii kuvaamaan Markus Leikolan käsikirjoittama ja ohjaama musiikkinäytelmä Musto loukko.

– Kalevala ja karjalaisuus on ollut niin voimakkaasti osa suomalaista identiteettiä, että sitä ei ole ikään kuin haluttu antaa kenellekään muulle, Leikola sanoo.

Leikolan mukaan kaikkien karjalaisten evakuointia on kuvattu menestystarinana, jolloin karjalankielisen vähemmistön kokemalle sorrolle ei ole ollut historiankirjoituksessa tilaa.

Kulttuuricocktail-jaksossa ääneen karjalaisten ja kielen kohtalosta puhuvat kuvataiteilija Reeta Suvanto ja muusikko, karjalahipsteri Mika Saatsi.