Kuuma ja kuiva kesäkuu vei härkäpapusadon alakanttiin osassa maata. Kotimaisten proteiinikasvien kysyntää voi olla vaikea tyydyttää. Monet eteläsuomalaiset viljelijät ovat harkinneet vaihtavansa lajia ja siirtyvänsä muihin viljelykasveihin.

– Tänä kesänä kasvoi tosi huonosti. Kasvuun lähti, mutta sitten kuivuus tuli ja ne surkastui käytännössä pystyyn ja muut kasvit kasvanut yli, toteaa tuusulalainen viljelijä Pentti Mattila härkäpapujensa kohtalosta.

Luonnonvarakeskuksen yksikössä tutkitaan useita palkokasveja ja sitä miten ne pärjäävät Suomen oloissa. Esimerkiksi kikherne on kasvanut tänä vuonna hyvin.

Vielä on kuitenkin turha unelmoida kotimaisesta soijan ja muiden erikoisempien palkokasvien tuotannosta, sillä niiden soveltuvuudesta kotoisiin maisemiin on vähän tietoa ja kokemusta.

Erikoistutkija Marjo Keskitalo korostaa, että kun puhutaan elintarvikkeista, niin ihmiset haluavat vaihtelua.

– Ei välttämättä halua syödä aina hernettä tai härkäpapua. Toisaalta tämä tuo mahdollisuuksia myös viljelijän monipuolistaa peltoa.