Maksuvälinepetosten määrä on kasvanut selvästi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan niitä tuli viime vuonna ilmi noin 15 000. Se on yli 4 000 enemmän kuin edellisvuonna.

Maksuvälinepetoksissa on kaksi tyypillistä tekotapaa. Samalla kun uhrilta viedään lompakko tai luottokortti, syyllistytään myös identiteettivarkauteen.

– Sitten henkilö- ja maksuvälinetietoja käytetään hyväksi ja tehdään oikeudettomia ostoja tai rahansiirtoja, sanoo Helsingin poliisin rikoskomisario Petri Juvonen.

Toinen hyvin tyypillinen tapaus saa alkunsa esimerkiksi ravintolasta tai kahvilasta, jossa uhrin pankkikortin tunnusluku urkitaan ja sen jälkeen kortti anastetaan. Tämän jälkeen kortilta nostetaan rahaa niin paljon kuin pystytään.

Juvosen mukaan pankkikorttiin kannattaa laittaa päivittäinen nostoraja hankaluuksien välttämiseksi. Maksukorttiin voi laittaa myös rajoituksen, joka estää kortilla maksamisen ulkomailla.