Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Luonto on tärkein pääomamme, ja siksi taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava.

Näin luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle kuvattiin kaksi vuotta sitten julkaistussa Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasguptan työryhmän raportissa. Riippumattoman, maailmanlaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö.

Suomessa on Dasguptan raportin jälkeen pyritty kiteyttämään raportin sisältö ja se mitä toimet käytännössä meillä voisivat olla. Suomen ympäristöministeriö tilasi tätä varten maaliskuussa 2022 Luonnonvarakeskukselta asiasta selvityksen. 

Tuore Luken raportti haluaa ohjata maa- ja metsätalouden tukipolitiikkaa konkreettisempaan suuntaan nykyisestä, sillä suomalaisten monimuotoisuusvaikutukset syntyvät juuri metsissä ja pelloilla. 

– Meillä on luontopääomaa riistetty tai huvennettu ja sillä tavalla luotu talouskasvua. Jotta saisimme kokonaisvaltaista kasvua, niin luontopääoma tulisi ottaa mukaan ja sitä pitäisi kyetä mittaamaan ja katsomaan talouskasvumme vaikutuksia luontoon, sanoo Suomen-raportin pääkirjoittaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eija Pouta.

Luonnonsuojelu ja kasvisruoka auttaisivat luontoa elpymään. Myös suomalaiset kuluttajat voivat monella tapaa vaikuttaa. Tekemillämme kulutuspäätöksillä voimme vaikuttaa Poudan mukaan siihen kuinka paljon siirrämme luonnon monimuotoisuusvaikutuksia muihin maihin.