Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Hän on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnsson, syntyi Tampereella 1844 vaatimattomiin oloihin. Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon hoitamaan Finlaysonin lankakauppaa. Canthin tyttökoulukokemukset Kuopiossa olivat turhauttavia, ja hän arvosteli niitä myöhemmin näkyvästi: tyttökouluissa syntyy käsityötaitoisia naisraukkoja, jotka kulkevat tietämättömyyden kahleissa.

Canthin opinnot keskeytyivät, kun hän vastasi myöntävästi luonnontiedonopettajansa Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella. Miehensä toimittamien sanomalehtien myötä hän pääsi kuitenkin lehtityöhön ja ryhtyi julkaisemaan novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Canth toimi liikenaisena ja kirjoittajana kuolemaansa saakka. Hän menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897.

Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli "Tyttäriemme kasvatus". Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Realismin edustajana Canth halusi kuvata köyhien ja erityisesti naisten elämää sellaisena kuin se on. 

Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007, ja Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Häntä edelsi seitsemän miestä.