Suurin osa ylioppilaskokelaista selviytyy kirjoituksista keskinkertaisin arvosanoin. Osa nuorista kokee riittämättömyyttä tavallisuudestaan. Mielenterveyden asiantuntijat peräävät armollisuutta.
Sara Mäkinen, Miro Taimen ja Wendi Kivistö ovat tavallisia nuoria. He ovat tämän kevään abiturientteja, joiden ylioppilastodistuksessa ei komeile pitkää riviä laudatureja. Päättötodistuksessa odottavat seiskat ja kasit. Keskinkertaisuuden sietäminen ei ole helppoa.
– On sellainen tunne, että pitäisi aina olla vähän parempi joka asiassa. Kasi on hyvä, mutta se ei riitä. Pitäisi olla erinomainen tai kiitettävä, tuumaa Wendi Kivistö.
THL:n kouluterveyskyselyjen mukaan lukiolaisten, erityisesti tyttöjen, ahdistuneisuus on lisääntynyt. Lukioon on siirtynyt paineita, joita siellä ei ole aiemmin ollut.
– Aikaisemmin lukio oli enemmän yleissivistävä opinahjo. Nyt omasta tulevaisuudesta pitäisi olla selvillä aikaisemmin ja tehdä oikeita valintoja. Lukioon on tullut kilpailuasetelma ja tehokkuusajattelu, sanoo THL:n erikoistutkija Olli Kiviruusu.
