Tamperelainen opettaja Tuuli Vuolteenaho on opettanut valmistavilla luokilla yli 20 vuotta. Juhannuskylän koululla opettavan Vuolteenahon luokassa on tällä hetkellä 16 oppilasta, joista kahdeksan on pakolaistaustaisia.

Vaikka luokassa ei vältetä kriiseistä puhumista tai traumojen kohtaamista, Vuolteenaho ei halua niitä erikseen kaivaakaan esiin. Keskustelut alkavat usein opetuksen yhteydessä. Esimerkiksi perheestä puhuttaessa oppilas on saattanut kertoa, että äiti, isä tai sisko, toisinaan kaikki, ovat kuolleet. Silloin Vuolteenahon mielestä tärkeintä on vain olla ja kuunnella nuorta.

Mervi Kaukko toimii Fulbright-tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän tutkii sitä millaista tukea pakolaistaustaisille oppilaille kouluissa tarjotaan. Tutkimushankkeeseen kuuluvaan kyselyyn vastasi yhteensä 267 suomalaista 1.–9. luokkalaisten opettajaa, rehtoria tai ohjaajaa.

Opettajilta kysyttiin, miten he käsittelevät pakolaisuutta luokassaan. Opettajien vastauksissa näkyi tutkijoiden lähtöoletus arkuudesta. Monet opettajat ovat arkoja, koska keinot vaikeiden asioiden käsittelyyn voivat olla hataralla pohjalla tai puuttua kokonaan.

Kaukon haastatteluissa opettajat kertoivat tarvitsevansa tietoa ja koulutusta kohdata vaikeita asioita, rikkonaiset koulutustaustat ja lasten mahdolliset traumat.

– Opettajilla on motivaatiota ja tahtoa tukea pakolaistaustaisia oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Haastatteluissa korostui lapsen edun ajattelu, Kaukko summaa.