Tarton yliopistossa Virossa on poikkeuksellisen suuri geenipankki: tiedot joka viidennen aikuisen virolaisen perimästä. Se antaa mahdollisuuden jäljittää sairauksien perinnöllisyyttä. Geenipankin rinnalle yliopisto sai viisi vuotta sitten laboratorion, jossa vastaavaa tietoa voidaan etsiä arkeologisista ihmislöydöistä.

Muinais-DNA:ta tutkimalla voidaan saada lisätietoa entisaikojen populaatioista. Laboratorio on rakennettu EU:n tuella, kertoo Tarton yliopiston arkeogenetiikan professori Kristiina Tambets.

– Tämän päivän luonnontieteelliset menetelmät mahdollistavat sen, että arkeologisista löydöistä pystytään selvittämään paljon sellaista, mitä arkeologian tieteenala ei ole osannut sanoa yksin. Uutta informaatiota kertyy nyt hyvin paljon nimenomaan tieteenalojen yhteistyöllä.

Sen lisäksi, että esihistoriasta saatu uusi tieto antaa meille ihmisille juuria, muinais-DNA:n tutkimuksella on monia käytännön merkityksiä.

– Evoluution ja populaation historian tunteminen on usein hyödyllistä sen ymmärtämiseksi, miksi tämän päivän populaatioissa on tietynlaisia sairauksia. Se on käytännöllisin syy tälle tutkimukselle, Tambets sanoo.

Usein on tullut osoitetuksi, että monien meidän nykyisten sairauksiemme syyt piilevätkin populaatiohistoriassa. Kun kalastajista ja keräilijöistä on tullut viljelijöitä tai ravintonsa perässä liikkuneet ovat asettuneet aloilleen, perimämme ei välttämättä ole pysynyt muutoksessa mukana.