Naiset saivat Suomessa 110 vuotta sitten täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Myös kaikki miehet saivat silloin äänioikeuden Suomessa. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli vuonna 1906 radikaali muutos.
Äänioikeuden myötä naiset saivat mahdollisuuden asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907 valittiinkin 19 naiskansanedustajaa.
Vuonna 1906 Suomi ei ollut itsenäinen vaan Venäjän keisarikunnan itsehallinnollinen eli autonominen suurruhtinaskunta. Valtaa Suomessa käyttivät Venäjän keisarin edustaja kenraalikuvernööri ja säätyvaltiopäivät, joilla oli aatelisia, papistoa, porvareita ja talonpoikia.
Tampereen yliopiston Suomen historian emeritaprofessori Irma Sulkunen pitää vuoden 1906 valtiosääntöuudistusta erityisenä siksi, että siinä äänioikeus laajeni sekä naisille että valtaosalle miehistä. Sulkusen mukaan hanke oli kansainvälisesti tarkasteltuna erilainen siksi, että se oli ikään kuin suomalaisen työväenliikkeen ja maalaisväestön yhteinen eikä koskettanut vain naisia.
