Luonnontieteiden, kuten matematiikan ja fysiikan opinnot kiinnostavat yhä harvempia. Yhtenä syynä on pula lukion pitkän matematiikan kirjoittajista, jotka ovat haluttuja lähes kaikilla tieteenaloilla. Luonnontieteiden osaamista pidetään erityisen tärkeänä vientialoille.  

Kiinnostuksen rapautuminen koviin luonnontieteisiin näkyy selvästi yliopistojen hakijamäärissä. Vielä vuosikymmenen alkupuolella matematiikan koulutusohjelmiin haki useissa yliopistoissa liki kaksinkertainen määrä opiskelijoita tähän vuoteen verrattuna. Osaltaan hakijamääriä vähentää ikäluokkien pieneneminen. Luonnontieteiden osalta kehitys herättää kuitenkin erityistä huolta, koska niiden osaaminen on vientiteollisuudelle elintärkeää. Matematiikka ja muut luonnontieteet ovat tärkeä pohja lähes kaikille tieteenaloille.

Kiinnostuksen hiipumiseen on monia syitä. Eniten perusluonnontieteisiin hakeneita yliopistoissa on vähentänyt ensikertalaiskiintiö. Esimerkiksi lääketieteelliseen tähtäävän ei kannata enää lähteä aluksi lukemaan kemiaa, koska sen jälkeen hän ei pääse enää ensikertalaiskiintiöön ja sisäänpääsy on entistä vaikeampaa. Yksi syy löytyy alemmilta kouluasteilta. Yhä useampi lukiolainen valitsee pitkän matematiikan sijasta lyhyen. Pitkän matematiikan suosio on laskenut melkein joka vuosi vuosikymmenen alusta lähtien, samalla kun lyhyen suosio on noussut. Moni lukiolainen jättää pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian, koska ei usko niitä koskaan tarvitsevansa. Se voi olla erehdys. Oulun yliopiston Luma-keskuksen johtaja, professori Jouni Pursiainen on laskenut, että pitkä matematiikka on Oulun yliopistossa valintaperuste peräti 93 prosentille aloituspaikoista.