Pehr Evind Svinhuvfud palasi Siperian-karkotuksesta tasan sata vuotta sitten. Joulukuussa 1917 Svinhufvud julisti Suomen itsenäiseksi ja myöhemmin hänestä tuli maan kolmas presidentti.

Suomen laillisuusliikkeen johtohahmoihin kuulunut Pehr Evind Svinhufvud karkotettiin Siperiaan vuonna 1914. Karkotuksen muodollisena syynä oli Svinhufvudin kieltäytyminen toteuttamasta Lappeen tuomiokunnan tuomarina venäläisen prokuraattori K. Kasanskin määräyksiä, joita hän piti laittomina.

Vapaus- ja oikeustaistelun symboliksi karkotusaikanaan kohonnut Svinhufvud sai palatessaan sankarin vastaanoton.

Karkotuksesta paluun jälkeen Svinhufvud asettui entistä tiukemmin Suomen vapausliikkeen johtoon. Svinhufvud antoi itsenäisyysjulistuksen ja ilmoitti sen eduskunnalle. Hän kävi myös henkilökohtaisesti hakemassa lupauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta neuvostohallituksen johtajalta V. I. Leniniltä vuoden 1917 viimeisenä päivänä Pietarissa.

Svinhufvudista tuli myös itsenäisen Suomen ensimmäinen johtaja eli valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosiksi 1931–1937.