Muun
muassa Aivoliitto on listannut normaaliin puheen ja kielen kehitykseen
liittyviä vaiheita. Esimerkiksi kaksivuotias lapsi tuntee usein yli 250
merkityksellistä sanaa ja käyttää itse sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat.
Kolmevuotiaana lapsen puhe on tavallisesti lähes kokonaan ymmärrettävää. Lapsi
osaa yleensä käyttää puheessaan erilaisia aikamuotoja ja ilmaista,
missä jokin esine on. Kolmivuotiaiden kohdalla pitäisi Aivoliiton mukaan
huolestua silloin, kun lapsella on suppea tuottava sanasto eli kun hän ei osaa satoja sanoja useista
sanaluokista. Lapsen pitäisi myös osata taivuttaa sanoja.
Kolmevuotiaalle puhumattomuus on poikkeuksellista käytöstä.
Duodecim-lääkärikirjan mukaan jatkotutkimuksia pidetään yleensä tarpeellisina,
jos lapsi ei puhu yhtään sanaa kahden vuoden iässä tai ei muodosta lauseita
kolmen vuoden iässä. Puheen ja kielen kehityksen häiriöt eivät tosin ole kovin
harvinaisia, koska 3–7 prosenttia lapsista kärsii ainakin
lievistä häiriöistä.
Sosiaalista mediaa käyttävät Suomessa monenikäiset.
Tilastokeskuksen mukaan yli puolet 16–89-vuotiaista
seurasi jotain sosiaalista mediaa vuonna 2014. Esimerkiksi 82
prosenttia 25–34-vuotiaista oli seurannut jotain sosiaalista mediaa kolmen
kuukauden sisällä kyselyhetkestä, 35–44-vuotiailla luku oli 72 prosenttia.
Suurin osa pienten lasten vanhempien ikäisistä aikuisista käyttää siis
sosiaalista mediaa. Yhä enemmän käytetään myös esimerkiksi verkkokauppoja.
Lapsen oma tietotekniikan käyttö ei ole yksiselitteisesti positiivista tai negatiivista. Esimerkiksi liika pelaaminen tai verkkoaddiktio voi yksipuolistaa leikkimistä ja olla haitallista. Toisaalta esimerkiksi tablettitietokoneella pelaaminen voi asiantuntijoiden mukaan kehittää loogista ja matemaattista ajattelua.