Suomalaisten kasvanut kiinnostus hyvinvointiin näkyy ravintolisien ja luontaistuotteiden myynnissä. Ala on pärjännyt taantumassa muuta kauppaa paremmin.

Vuosi sitten tammikuussa TNS Gallupin tutkimus kertoi, että joka kolmas suomalainen käyttää jotakin lisä- tai urheiluravinnetta. Tyypillinen käyttäjä on alle 35-vuotias urheilua harrastava nainen. Tutkimus tehtiin kaupparyhmä Lidlin toimeksiannosta. 

Ravitsemusasiantuntijat ovat ilmiötä kohtaan kriittisiä. Heidän mukaansa peruskuntoilija ei tarvitse harjoittelussaan lisäravinteita.

– Mainonta ei perustu tieteelliseen faktaan vaan maksettuihin mielipiteisiin, sanoo Savonia-ammattikorkeakoulussa ravitsemustieteen lehtorina toimiva Sari Aalto (ks. linkki).

Aallon mukaan nuoret ovat alttiita mainonnassa annetulle viestille, jonka mukaan treenistä ei saisi maksimaalista hyötyä ilman lisiä. Kuitenkin esimerkiksi proteiinipatukoiden hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä eikä niiden käytölle ravitsemuksellista perustetta.