1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välit olivat kireät.
Suomen- ja ruotsinkielisten välille kehkeytynyt kieliriita otti kierroksia ruotsalaisuuden päivänä 1933, jolloin Helsingin keskusta täyttyi hulinoitsijoista.
Etupäässä kyse oli koululaisista ja opiskelijoista. Joukossa oli niin suomen- kuin ruotsinkielisiä, jotka vaihtoivat keskenään iskulauseita ja oikeita iskuja sekä yrittivät riistää toistensa rintamerkkejä.
Ruotsalaisuuden päivän mellakoissa oli kyse 1800-luvulta asti käydyn kielitaistelun viimeisestä huippuvaiheesta ja nujakointi jatkui läpi 1930-luvun. Vasta talvisodan uhka marraskuussa 1939 lopetti ”perinteen”.