Tutkimuksen mukaan lääkäreitä on koulutettu koko 2000-luvun ajan liian vähän. Tämä on johtanut palkkakilpailuun lääkäreistä ja lisännyt julkisia menoja.

Lääkäreitä on koulutettu koko 2000-luvun ajan liian vähän. Tämä on johtanut palkkakilpailuun lääkäreistä ja lisännyt julkisia menoja, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus.

– Lääkärivaje näkyy palveluiden saatavuudessa. Lääkäreitä ei löydy vakansseihin ja jotta saadaan vakanssit täytettyä pitää maksaa korkeampia palkkoja. Se heijastuu vähän heikompina palveluina veronmaksajille ja toisaalta korkeampina kustannuksina, kertoo neuvotteleva virkamies Allan Seuri opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Yksi ratkaisu lääkäripulaan ja toisaalta kustannusten kasvuun olisi kouluttaa lisää lääkäreitä. Perttu Laamanen valmistuu vuoden kuluttua lääkäriksi Helsingin yliopistosta. Hän kuitenkin pelkää, että koulutuksen laatu heikkenee, jos nykyisillä resursseilla aiotaan kouluttaa lisää lääkäreitä.

– Lääketieteen koulutus on muutenkin tällä hetkellä aika ahtaalla, koska meillä ei riitä opetuspotilaat, opetustilat eikä opettajat. Siitä seuraa se, että emme saa riittävästi käytännön harjoitusta. Aika moni kokee olevansa tietyissä asioissa pulassa kun menee työelämään.