Helmikuun 1944 suurpommitusten jäljet näkyvät keskellä Helsinkiä ja kaupunkilaisten arkea, jos pysähtyy ja osaa katsoa. Jälkiä on esimerkiksi Fredrik Paciuksen, J.V. Snellmanin ja Kolmen sepän patsailla.

Helsingin kantakaupungin alueella olevat sodan jäljet ovat valtaosin peräisin helmikuulta 72 vuoden takaa, jolloin Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä kolmena päivänä tavoitteenaan pakottaa Suomi irtautumaan Saksan liittolaisuudesta ja solmimaan rauha Neuvostoliiton kanssa. 

Esimerkiksi keskustan yhdellä keskeisimmällä paikalla Stockmannin edessä olevassa Kolmen sepän patsaassakin on pommien sirpaleiden kaivertamia koloja.

– Suurin osa jäljistä on pieniä, vain muutamien senttien kokoisia. Niihin ei kiinnitä huomiota tai jos kiinnittää, niin ei heti ajattele, että kyseessä on jotain niin dramaattista kuin ilmapommitus, sanoo sotahistorioitsija ja tietokirjailija Antero Raevuori.