Vaaleilla valittavat 18 itsehallintoaluetta ottavat hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden lisäksi myös muita tehtäviä. Monta yksityiskohtaa on kuitenkin vielä sopimatta. Sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alussa.

Hallitus ajautui viime viikon lopulla kriisiin sote-uudistuksen takia. Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset olivat erimielisiä siitä, kuinka monelle itsehallinnolliselle sote-alueelle vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista jatkossa jakautuu. Puolueet pääsivät lopulta keskustalle mieleiseen ratkaisuun asiasta. Suomessa on jatkossa 18 itsehallintoaluetta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Itse palvelut järjestetään kuitenkin 15 alueen puitteissa. Kolmen itsehallintoalueen pitää siis järjestää sote-palvelunsa yhdessä toisen alueen kanssa.

Sote-uudistuksessa ihmisiä on arveluttanut esimerkiksi se, kuinka lähellä terveyspalvelut heitä jatkossa ovat. Kunnissa on pelätty, että kuntaa suurempaan sote-alueeseen kuuluminen voi johtaa siihen, että palveluja keskitetään tehokkuuden nimissä. Sote-ratkaisuun päätyneet puolueet vakuuttavat, että toimipisteitä säilyy lähellä kaikkia sote-alueiden asukkaita. Uudessa mallissa vähennetään kuitenkin esimerkiksi päivystävien sairaaloiden määrää. Jatkossa Suomessa on 12 täyden palvelun sairaalaa, jotka ovat ympärivuorokautisia ja joihin liittyvät myös vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköt. Esimerkiksi lapsen kiireellinen huostaanotto on sosiaalipäivystyksen asia. Aiemmin päivystäviä sairaaloita on ollut 19. Täyden palvelun sairaaloita ovat jatkossa Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat sekä sairaalat Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Joensuussa ja Rovaniemellä. Muut nykyiset keskussairaalat supistavat toimintaansa.

Uutta on myös lisääntyvä valinnanvapaus. Potilas voi jatkossa esimerkiksi valita perusterveydenhuollon lääkärinsä julkisen terveysaseman sijaan yksityiseltä terveydenhuollon yritykseltä.