Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa. Ongelmat linkittyvät usein matalaan koulutukseen ja vähävaraisuuteen.

Väestön terveys vaihtelee Suomessa merkittävästi sosioekonomisen aseman, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja äidinkielen mukaan siitä huolimatta, että terveyden tasa-arvo on ollut kansallisen terveyspolitiikan päämäärä jo 40 vuotta.

Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tieteellinen asiantuntijaryhmä on tehnyt tutkimukseen perustuvia, lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä ehdotuksia terveyserojen vähentämiseksi. Ehdotuksessa on kaikkiaan seitsemän konkreettista keinoa. 

Lapsiperheköyhyyden vähentämistä pyrittäisiin vähentämään mm. lapsilisäjärjestelmän uudistamisella. Kaikki lapset haluttaisiin laittaa varhaiskasvatukseen 3-vuotiaasta alkaen. Jokaiselle nuorelle halutaan varmistaa perusasteen jälkeinen tutkinto. 

Terveyttä edistävä ruokavaliosiirtymä toteutettaisiin joukkoruokailuun panostamalla. Suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria. Terveysverolla tuettaisiin parempiin valintoihin. Väkevien alkoholijuomien myynti pidetään edelleen Alkoissa, eli pysytään valtion yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien yksinoikeusjärjestelmässä. Lisäksi hyvinvointialueet velvoitetaan takaamaan psykiatristen konsultaatioiden välitön saatavuus perustasolla.