Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vuonna 2018 digipeliriippuvuuden ICD-11-tautiluokitukseen. Kyseinen luokitus ei kuitenkaan vielä ole Suomessa käytössä, vaan uudistuksen valmistelua vasta aloitellaan.

Digipeliriippuvuuden lisääminen tautiluokitukseen on herättänyt tutkijoiden joukossa kiistelyä. Asiantuntijat ovat kritisoineet esimerkiksi sitä, että kaikista toiminnallisista riippuvuuksista ainoastaan pelaaminen on valikoitunut WHO:n luokitukseen, vaikka samankaltaisia ongelmia esiintyy myös muualla.

Kokkolalainen vertaisvalmentaja Juho-Pekka Palomaa on yksi niistä, jotka ovat kokeneet pelaamisen rajoittavan omaa elämäänsä. Ensimmäisen kerran mies heräsi ajattelemaan ruudun ääressä käyttämäänsä aikaa nähdessään Facebookissa ilmoituksen Digipelirajaton-ryhmästä.

– Ryhmä avasi silmäni. Nyt pidän paremmin huolen itsestäni ja omista sosiaalisista suhteistani, sillä elämässä on paljon muutakin, Palomaa sanoo.

Pelaamista Palomaa ei ole lopettanut, mutta nyt se pysyy kohtuuden rajoissa.

Tuoreimman (2020) Tampereen Yliopiston pelaajabarometrin mukaan tällä hetkellä yli 40 prosenttia alle 20-vuotiaista pelaa lähes vuorokauden viikossa.

Näistä pelaajista lähes kaksi prosenttia täyttää WHO:n määritelmän digipeliriippuvuudesta.