Pohjois-Norjan suomalaistaustainen vähemmistö kveenit on vaarassa kadottaa kielensä. Kveenejä on vähintään 15 000, mutta kveenin kielen puhujia enää pari tuhatta.

Kveeneiksi kutsutaan suomalaisia, jotka muuttivat Pohjois-Norjaan Ruijaan enimmäkseen 1700- ja 1800-luvuilla. Lähtijöitä oli varsinkin Tornionjokilaaksosta. 

Jäämeren rannoille suomalaisia houkuttelivat kalastus ja hylkeenpyynti. Liikkeelle työnsivät köyhyys ja katovuodet. Aluksi suomalaiset olivat toivottuja tulijoita ja Norja jopa rohkaisi muuttoon antamalla vähän maata. Suomalaiset olivat taitavia ja osasivat edistää maataloutta karuissa oloissa.

1800-luvun lopulla kansallisromantiikka nosti ihanteeksi yhden kielen ja kulttuurin valtion. Norjalaistamispolitiikan aikana kveenien asema alkoi heiketä.