Puolen miljoonan suomalaisen geenitiedoista on puolet analysoitu ja niistä raportoitiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä. FinnGenin tulokset haastavat jopa 1800-luvulta peräisin olevat perinnöllisyysopit.
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-hanke alkoi vuonna 2017 ja on nyt loppusuoralla. Syksyyn mennessä kaikkien näytteiden geeniperimä on selvitetty.
FinnGenin tieteellinen johtaja, professori Aarno Palotie pitää urakkaa kovana alan voimannäyttönä. Mukana ovat olleet kaikki lääketieteellistä tutkimusta tekevät Suomen yliopistot, sairaanhoitopiirit ja tutkimuslaitokset.
FinnGen-hankkeen tulokset ovat paljastaneet tähän mennessä perinnöllisiä riski- ja suojatekijöitä hengitystieinfektioille, suonikohjuille ja lapsettomuusongelmille.
Nyt tutkimus haastaa aiemman 1800-luvulta voimassa olleen itävaltalaistiedemiehen Gregor Mendelin opin. Koulun biologian tunneilla saimme tietää, että geeneissä ominaisuuksia on kahdenlaisia: dominoivia eli vallitsevia ja resessiivisiä eli peittyviä. Resessiivinen ominaisuus periytyy vain, jos sen saa molemmilta vanhemmilta.
Palotien mukaan nyt hankitun tiedon perusteella on mahdollista, että sairastavuus voi lisääntyä myös sellaisilla henkilöillä, jotka ovat saaneet resessiivisen sairauden ominaisuuden vain yhdeltä vanhemmalta.
Esimerkiksi hyvin harvinaiseen, peittyvästi periytyvään ihotautiin johtava geenivirhe osoittautui vain yhdeltä vanhemmalta perittynä lisäävän merkittävästi ihosyövän riskiä.
