Pääministeri Juha Sipilä ja opposition vasemmistopuolueet tyrmäävät ajatuksen Nato-jäsenyydestä ilman kansanäänestystä. Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaiden mielestä kansanäänestystä ei välttämättä tarvittaisi. Vihreiden mielestä kokoomuksen demokratiakäsitys on vanhentunut.

Suomea on viety reilut kaksikymmentä vuotta yhä lähemmäksi läntistä sotilasliittoa Natoa. Hallitukset ovat ottaneet Nato-askeleet melkein vaivihkaa.Yksi askel on syksyllä 2014 allekirjoitettu, niin kutsuttu isäntämaasopimus. Alexander Stubbin (kok.) hallitus kutsui sitä yhteisymmärryspöytäkirjaksi. Sopimuksen on määrä helpottaa Suomen ja Naton käytännön yhteistoimintaa. Se luo edellytyksiä sille, miten Suomi ottaisi vastaan sotilaallista apua Natolta.

Suomessa on käyty keskustelua mahdollisesta liittymisestä Natoon Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Päättäjien on usein ollut vaikea muodostaa tai ilmaista selkeää kantaa Nato-suhteen muutoksiin. Ennen uuden askeleen ottamista sen on kiistetty vievän lähemmäs Natoa, ja jälkikäteen todettu Suomen olevan entistä tiiviimmin sotilasliiton kyljessä. Vuonna 1993 Nato alkoi Yhdysvaltojen aloitteesta kehittää hanketta, jonka tarkoituksena oli lisätä Naton ja sotilasliiton ulkopuolisten Euroopan maiden yhteistyötä. Syntyi rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace), joka koostuu Naton ja yksittäisten maiden kahdenvälisistä, sotilaallista yhteistyötä koskevista sopimuksista. Suomi liittyi mukaan vuonna 1994.