Frankensteinin hirviöstä lähtien tieteiskirjallisuudessa on käsitelty ihmisyyttä ja yhteiskuntaa tietoisten koneiden kautta. Samalla mieliimme on iskostunut ajatus tietoisesta tekoälystä.

Tekoälystä on tullut trendisana teknologiapiireissä ja niiden ulkopuolella. Lyhyessä ajassa kehittyneet koneoppimismallit ja laskentatehon kasvu ovat mahdollistaneet sovelluksia, jotka tuntuvat scifiltä. Tästä loistava esimerkki on tekoäly-yhtiö OpenAI:n kehittämä ChatGPT-sovellus, jonka kanssa kuka tahansa voi käydä keskusteluja.

Ei siis ole ihme, että tekoälyjärjestelmistä puhuttaessa yhä useammin esille nousee kysymys koneen tietoisuudesta. Tietoinen kone jos mikä on scifiä.

Tieteisfiktiota tutkinut tutkijatohtori Hanna-Riikka Roine Tampereen yliopistosta huomauttaa, että scifin muokkaamat kuvitelmat vaikuttavat suoraan siihen, miten me lähestymme uusia teknologioita.

– Varsinkin digitaalisen teknologian kohdalla, kun me näemme vain sen pinnan, meidän kuvitelmat ohjaavat sitä, miten me toimimme sen kanssa. Jos me ajattelemme, että se on scifi-kirjoista opittu uhka tai ihmeentekijä, niin molemmat kuvitelmat ohjaavat meitä, Roine sanoo.