Recep Tayyip Erdoğanin visio Turkista on monessa suhteessa vastakohta sille, mitä Mustafa Kemal Atatürk tavoitteli. Uskonnon asema on vahvistunut, länteen suhtaudutaan kriittisesti ja katse on kääntynyt muslimimaailmaan. On jopa puhuttu Osmani-imperiumin paluusta.
Osmani-imperiumi luhistuttua ensimmäisen maailmansodan seurauksena, Ayasofya eli länsimaisittain Hagia Sofia, symboloi muutosta. Uuden Turkin isä, Kemal Atatürk (1881-1938), erotti uskonnon ja valtion ja teki Hagia Sofiasta museon.
Näin mentiin lähes 100 vuotta, kunnes Turkin seuraava suuri johtaja, presidentti Recep Tayyip Erdoğan, palautti Hagia Sofian moskeijaksi. Käytännössä Erdoganin ja hänen johtamansa AKP-puolueen politiikka on monessa suhteessa täysin päinvastainen kuin Turkin itsenäisyyteen johdattaneella Atatürkillä, jonka kuvia on yhä ympäri Turkkia ja jonka halventamisesta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
– Edelleen jatkuu sotilassankarin ja itsenäisyyden pelastajan sankarihahmo, mutta sitten Erdogan on ottanut huomattavasti kriittisemmän asenteen länsimaalaistamisreformeihin ja tähän Atatürkin vallankumousjohtaja-hahmoon, sanoo Turkin tasavallan 100-vuotista historiaa tutkinut Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
