Kuudesluokkalaisista helsinkiläislapsista lähes puolella koulunkäynnin into on kateissa. Joka kymmenes heistä kärsii koulu-uupumuksesta. Myös lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Tutkijan mukaan tuoreet tutkimustulokset on otettava vakavasti ennen kuin nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta.

Tutkijat puhuvat nyt uutisoitujen tutkimustulosten yhteydessä merkityskuilusta. He tarkoittavat, että koulu ja nuoret ovat erkaantumassa toisistaan esimerkiksi siinä, miten digitaalisia laitteita käytetään. Koulun tavat käyttää tietotekniikkaa tuntuvat nuorten omaan arkeen nähden vanhanaikaisilta. Silloin nuoret suuntaavat myös energiansa helposti muualle.

Huolestuttavaa on tutkijoiden mukaan esimerkiksi se, että merkityksettömyyden tunteet koulussa voivat olla vasta alkua. Nuori saattaa alkaa suhtautua koko yhteiskuntaan tylsistyneesti tai kyynisesti. Myös Suomen kurja taloustilanne ja siihen liittyvä ilmapiiri vaikuttavat tutkimuksen mukaan nuoriin. Tutkijat uskovat, että koulun mielekkyyttä voisi lisätä se, että koulun toiminta tulisi lähemmäs nuorten elämää tämän päivän maailmassa. Silloin harjoiteltaisiin esimerkiksi epävarman, digitaalisen ja globaalin työelämän vaatimia taitoja, kuten sosiaalisia kykyjä ja ennakkoluulottomuutta kokonaan uudenlaisten ammattien edessä.

Huolestuttavia tutkimustuloksia on ollut aiemminkin. THL:n tutkimus kertoi vuonna 2012 nuorten univaikeuksien lisääntyneen selvästi sitten 1990-luvun. FinEdu-tutkimus kertoi vuonna 2013, että lukion lopussa joka viides tyttö on uupunut. (Ks. linkit molempiin uutisiin.)