Yksi suurimmista kiistakysymyksistä liittyi siirtoväen ja ruotsinkielisten suhteeseen. Uusi tutkimus kumoaa uskomuksen, että ruotsinkielinen Suomi olisi päässyt vähemmällä evakkojen asutuksessa.

Karjalaisten evakkojen asutus oli valtava operaatio. Yli 400 000 ihmiselle piti nopeasti löytää uusi koti sen jälkeen, kun Karjala oli sodan seurauksena jäänyt rajan taa.

Periaatteena oli, että jokainen asutettaisiin mahdollisimman samankaltaisiin oloihin kuin missä he olivat tottuneet elämään Karjalassa. Varsinaisen haasteen muodostivat reilu 200 000 maanviljelijää ja heidän perheenjäsentään, joille piti löytää jostain uutta viljelysmaata.

Ruotsinkielisten ahdistusta lisäsi pelko ruotsinkielen ja koko suomenruotsalaisen kansanryhmän tulevaisuudesta, jos tuhannet suomenkieliset karjalaiset asettuisivat taloksi ruotsalaisalueelle.