Yhteiset uskontotunnit eri uskontokuntia edustavien oppilaiden kesken yleistyvät. Uskonnon yhteisopetusta annetaan pian jo kahdessakymmenessä kunnassa. Koulut perustelevat muutosta sillä, että oppilaat saavat muuttuvassa maailmassa paremman pohjan eri uskonnoista. Sekä kirkot että ateistit pelkäävät oman katsomuksensa jäävän jalkoihin.

Uskonnon yhteisopetuksen etuna pidetään etenkin suvaitsevaisuuden lisäämistä. Mallin uskotaan säästävän myös kaupunkien varoja, kun erillisiä opetusryhmiä ei tarvitse perustaa vain muutamalle oppilaalle. Yhteisopetusta vastustavat etenkin pienet uskontokunnat ja Vapaa-ajattelijat. Pienet uskontokunnat pelkäävät yhteisopetuksen mukautuvan luterilaisen kirkon näköiseksi, ja ateistit pitäisivät elämänkatsomustiedon mieluummin erossa uskontojen opetuksesta.

Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan vajaa 74 prosenttia väestöstä ja ortodoksiseen kirkkoon reilu prosentti. Näillä kahdella kirkolla on Suomessa erityisasema, joka oikeuttaa esimerkiksi kantamaan veroa. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vielä vuonna 1990 lähes 88 prosenttia väestöstä. Muita uskonnollisia yhdyskuntia ovat esimerkiksi Suomen Vapaakirkko, Katolinen kirkko Suomessa ja Jehovan todistajat. Muslimien määrä on Suomessa selvässä kasvussa. Suomessa on nyt noin 65 000 muslimia, joista vain osa kuuluu islamilaisiin yhdyskuntiin. Yhdysvaltalainen Pew-tutkimuslaitos arvioi, että Suomessa voi asua 190 000 muslimia vuonna 2050. Uskontokuntiin kuulumattomien määrän tutkimuslaitos arvioi nousevan 23 prosenttiin vuonna 2050.