Me kaikki reagoimme helposti tunteisiin vetoavaan sisältöön somessa. Saatamme levittää väärää tietoa ihan vahingossa, jos emme tunnista aivoissamme tapahtuvia reaktioita. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo, miten väärän tiedon voi tunnistaa.
Johanna Vehkoon mukaan misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun taas disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatiota käytetään tavallisesti kattokäsitteenä, kun puhutaan harhaanjohtavan tiedon laajasta kentästä, tai jos väärän tiedon levittäjän motiivit eivät ole tiedossa.
Vehkoo sanoo, että ihmiset eivät usko misinformaatioon siksi, että se on teknisesti hyvin tehtyä tai vakuuttavaa. He uskovat siihen, koska he haluavat uskoa siihen. Meihin kaikkiin vaikuttaa joukko kognitiivisia vinoumia, eli psykologisia mekanismeja, jotka toimivat tavallaan oikoreitteinä informaation käsittelyssä.
Näistä tunnetuin lienee vahvistusharha, josta on kertynyt suuri määrä tutkimustietoa vuosikymmenten ajalta. Sillä tarkoitetaan taipumustamme uskoa asioita, jotka vahvistavat maailmankuvaamme. Samalla hyljeksimme asioita, jotka haastavat ennakkokäsityksiämme.
