Sademetsän tuhoaminen on vähentynyt, mutta jatkuu edelleen. Metsää kaadetaan ja poltetaan nimenomaan teiden varsilta.
870 kilometrin mittainen valtatie BR-319 halkoo Amazonian sademetsän neitseellisintä osaa Brasiliassa. Rapistunut tie halutaan kunnostaa ja asvaltoida. Se on sademetsälle huono uutinen, sillä se helpottaisi liikkumisen lisäksi myös laittomien hakkuuoperaatioiden järjestämistä.
– Siitä seuraa aivan valtava tuho. Käytännössä sen jälkeen, kun tie on asfaltoitu, sen kohtalo ei ole enää valtion käsissä. Vaikka sinne luodaan suojelualueita, kaikkein voimakkaimmat toimijat eli mafiatyyliset isot maanomistajat voivat tulla ja kaapata ne maat, sanoo globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta.
Sademetsä tarvitsee sadetta. Amazoniassa ollaan lähestymässä pistettä, jossa sademetsä ei pysty enää tuottamaan tarvitsemaansa sadetta. Luonnon köyhtyminen lähtee ruokkimaan itse itseään.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että biodiversiteetiltään äärimmäisen rikas sademetsän ekosysteemi lähtee romahtamaan. Se on piste, josta kehitystä ei oikeastaan voi enää pysäyttää. Sademetsä korvautuu lajiköyhällä, savannimaisella ekosysteemillä, Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi kertoo.