Kehitysvammaisista työikäisistä vain muutama prosenttia on palkkatyössä. Työtoiminnan epäkohtia on kritisoitu vuosia, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.

Joka keskiviikko Jali Heikkinen ja hänen toverinsa Louhumäen toimintakeskuksesta keräävät roskia Kuopion Petosen kaupunginosan puistokäytävältä. Toimintakeskus on suunnattu kehitysvammaisille, autismikirjon ihmisille.

Roskien keruun lisäksi Heikkinen on työskennellyt esimerkiksi kaupassa hyllyttämässä tavaroita ja lajittelemassa pulloja sekä kierrätyspahveja.

Aiemmin Heikkinen ei ole saanut työstä lainkaan rahaa. Nyt hän on neuvotellut toimintakeskuksen työntekijöiden kanssa työnteosta pienen korvauksen.

– Syyskuun lopussa saan palkan. Varmaan viisi euroa, kolikoita. Riippuu siitä, miten ahkerasti olen tehnyt hommia, Heikkinen kertoo.

Kehitysvammaliiton työllisyyden asiantuntijan Simo Klemin mukaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä pitäisi tarkentaa. Ongelmana on, että kehitysvammainen ihminen voi tehdä vuosia samoja työtehtäviä kuin kollegansa ilman työsuhdetta.

– Kehitysvammainen on työpaikalla sosiaalipalvelun työtoiminnassa ja saa korkeintaan 12 euron työosuusrahan päivässä, kun taas työkaverit saavat samasta työstä palkkaa.