Julkisten laitosten keittiöihin ei voi vain ostaa naapuripellon satoa, vaan hankinnat tehdään EU-määräysten mukaan. Yle kysyi Lounais-Suomen kansanedustajilta, pitäisikö EU:n määräyksistä huolimatta kotimaiselle ruoalle antaa etua esimerkiksi laitoskeittiöiden kilpailutuksessa. Kyselyyn vastanneista edustajista kaikki rukkaisivat hankintaperusteita kotimaisen ruoan hyväksi.

Kotimaisuutta ei voi asettaa kriteeriksi julkisten hankintojen kilpailutuksissa, johtuen EU:n hankintadirektiivistä ja hankintalaista. Käytännössä nämä eivät kuitenkaan estä ohjaamasta valintoja lähiseudun yrittäjien eduksi. Oleellista on, millaisia ehtoja tarjouskilpailuun asetetaan, ja miten pieniin osiin hankinnat jaetaan. Näillä ratkaisuilla mikro- ja pienyrittäjät pääsevät mukaan hankintoihin.

Ainoastaan vihreiden kansanedustaja Sofia Virta Kaarinasta vastasi, että kotimaiselle ei pidä antaa etua kilpailutuksissa. Tällä hän tarkoittaa, ettei lakia voi rikkoa.

– Hankintalaki, joka perustuu EU:ssa sovittuun direktiiviin, ohjaa viranomaisten toimintaa, ja lain mukaan on toimittava. On perusteltua painottaa lähituottajia, jolloin se pitää saada näkymään kilpailutuksen kriteereissä. Tässä puolestaan hankintaosaaminen ja asiantuntemus ovat avainasia, Virta perustelee.

Laatukriteeristä esimerkiksi kankaanpääläinen SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen mainitsee kausivihannesten ja elintarvikkeiden tuoreusvaatimukset.

Samaa mieltä on raumalainen demariedustaja Kristiina Salonen. Hänen mukaansa tuoreuden ja ympäristöystävällisyyden painottaminen rajaa hyväksytyt tarjoajat lähiseudulle.

– Esimerkiksi ruoan tuoreuden kriteeristönä vaikka se, että leipomotuotteet eivät saa olla pakastettuja. Vähänkin kauempaa tulevat tuotteet joudutaan yleensä säilyvyyden takia pakastamaan, Salonen pohtii.