Iskelmät upposivat kansaan kuin häkä. Levyjä myytiin miljoonatolkulla. Myös Yleisradio alkoi soittaa äänilevyjä 1920-luvulla. Sotien jälkeen iskelmämusiikki joutui Ylessä sensuurin hampaisiin.

Matkagramofonit valloittivat Suomen 1920-luvun lopulla. Uusissa gramofoneissa ei ollut enää suurta, hankalasti liikuteltavaa torvea, vaan äänitorvi oli piilotettu soittimen sisään. Sähköä ei tarvittu, grammari veivattiin käyntiin ja tanssit saattoivat alkaa.

Kansa ihastui gramofoneihin niin paljon, että kieltolain aikaan (1919–1932) niitä jopa salakuljetettiin Suomeen.

– Kun Suomeen salakuljetettiin runsain määrin viinaa, niin kuljetusväylät olivat jo valmiiksi olemassa.

– Siinä samalla kulki kaikenlaista tuontitavaraa, jolla oli korkeat tullimaksut, kuten gramofoneja ja äänilevyjä, selittää historiantutkija Marko Tikka.

Kirjassaan Iskusäveliä - Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria Tikka kertoo suomalaisen kevyen musiikin vähemmän tunnetuista alkuvaiheista.