Kiertotaloudesta odotetaan uutta miljardiluokan kasvualaa Suomeen. Jätelainsäädäntö tiukkenee vuoden alussa, kun orgaanisen jätteen vieminen kaatopaikoille kielletään ja kotitalouksien muovijätettä aletaan kierrättää. 

Kiertotalous ei ole sama asia kuin kierrättäminen. Kierrättämisessä pyritään etsimään käyttötapoja jätteelle, joka on jo syntynyt. Esimerkiksi vanhan kahvinkeittimen muovia voidaan hyödyntää jossain muussa tuotteessa kierrätysmuovina. Kiertotaloudessa on tarkoitus jo lähtökohtaisesti valmistaa sellaisia materiaaleja ja tuotteita, ettei niistä tulekaan jätettä, vaan ne pysyvät kierrossa. Ideana on siis tehdä sellaisia tavaroita, ettei mikään osista päädy kaatopaikalle.

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on uusi talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Tuotteille myös luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Sitran mukaan Suomi voi hyötyä  1,5–2,5 miljardia euroa, jos täällä osataan kehittää kiertotaloutta oikein. Kyse ei ole Sitrankaan mukaan niinkään kierrättämisestä eli siitä, että jätteistä pelastetaan talteen käyttökelpoista materiaalia. Tärkeämpää on esimerkiksi laitteiden huolto ja uudelleenkäyttö, jotta arvokasta tekniikkaa ei päätyisi jätteeksi ollenkaan.

Arkinen esimerkki kiertotaloudesta ovat kirpputorit. Niistä puhutaan usein kierrättämisenä. Tarkalleen kyse on kuitenkin kiertotaloudesta: myytävä tavara ei ole uudelleen käytettävää jätettä, vaan vaikkapa vaatteet kiertävät ehjinä seuraaville omistajille. Sitra nostaa teknisemmäksi esimerkiksi mattovalmistaja Interfacen, joka vuokraa yrityksille pitkäksi aikaa mattoja ja valmistaa palautetuista matoista taas käyttöön uusia mattoja.